Jenni Kuisti: Aluevaltuuston ”lähipalveluiden puolustaminen” vain varmistaa niiden siirtymisen entistä kauemmas.

Sopivasti heti aluevaltuuston maanantaisen kokouksen jälkeen tiistaina THL julkaisi katsauksensa hyvinvointialueiden tilanteisiin. Kun maanantaina Ilkka-Pohjalainen kysyi kommentteja nostin esiin samoja asioita, joita luin raportista seuraavana päivänä.

Etelä-Pohjanmaan osalta haasteena on, että vaikka säästöohjelmat on tehty, ei niitä ole kyetty viemään läpi. Palveluverkon keventämistä ja selkeyttämistä pidetään hyvinvointialueen sote-palveluiden järjestämisvastuun kannalta KRIITTISENÄ. Eli siis aivan välttämättömänä, jotta ne palvelut, joita varten organisaatio on olemassa, voidaan tuottaa. Eli siis vaikka lastensuojelu ja syöpähoidot jne. THL toteaa lopuksi, että 1+7 -mallia tulee tarkastella uudelleen.

Maanantaina aluevaltuusto ei kyennyt tekemään päätöksiä, joissa palveluverkkoa olisi aidosti sorvattu 1+7 -malliin. Aluevaltuustossa käytettiin aikaa aivan suoranaiseen kyläpolitikointiin mm. Määrittelemällä pohjapalvelutasoja, vaikka jatkossa asiat päättävät viranhaltijat. Esityksiä tehtiin ”oman kylän puolesta” ja lopputuloksena syntynyt tuotos ei ole tasapuolinen ja vesittää ison osan tavoitelluista säästöistä.

Aina voi sanoa, että joku yksittäinen asia on merkityksetön isossa kokonaisuudessa. Mutta kaikkihan me tiedämme, että pienistä puroista kasvaa se suuri virta. Ja jos näin kaikki perustellaan, sitä voi käyttää aivan kaikkeen, moni asia on pieni hyvinvointialueen kokoisessa budjetissa.

Miksi säästöt sitten ovat niin tärkeitä? Siksi koska jos niitä emme tee, olemme menossa kohti entistä suurempaa keskittämistä. Näen, että se on nyt jo täysin selvää ja väistämätöntä, halusin sitä tai en. Päätämme siitä sitten itse tai jonkun ylemmän tahon ohjauksessa, me tulemme saamaan tiiviimmän palveluverkon kuin 1+7 ja palvelupisteet karkaavat monelta entistä kauemmas. Miltä tämä kuulostaa? Missä sijaitsevat vaikka 1+3 -mallin sotekeskukset?

Ymmärrän sen kuinka lähipalveluiden menettäminen kirpaisee, se koskettaa myös omaa asuinaluettani. Asiat kuitenkin asettuvat mittasuhteisiin kun pohtii mikä on sitten se seuraava vaihtoehto.

Kun olen jossain tämän ääneen sanonut, on minulle sanottu, että tällaisella on turha pelotella. Toivon tietysti, että olen väärässä. Näissä olosuhteissa tämän päätöksenteon ryydittämänä, vaikuttaa minusta lopputuloksen olevan selvä.

Ehkä tämän silti moni muukin tiedostaa, niin hallituspuolueissa kuin muuallakin ja se juuri on syynä sille, miksi nyt toimitaan kuin toimitaan.

Emme voi myöskään panostaa ennaltaehkäisyyn, uusiin palvelumuotoihin tai henkilöstöön. Henkilöstöön ja rekrytointeihin panostamisen myös THL näki tärkeänä Etelä-Pohjanmaalla. Nyt tarjolla on YT-neuvotteluita, henkilöstöetuuksien poistoa ja palkkaharmonisointien viivyttelyä.  Ilman henkilöstöä meillä ei ole yhtään missään pisteessä palveluita.

Sote-palveluita ohjaa vahvasti laki, siksi siellä ei ole loputonta säästöpotentiaalia, joihin hyvinvointialue tai sen päättäjät voisivat vaikuttaa. Ennaltaehkäisyyn panostamalla säästöjä voitaisiin saada, mutta koska lakisääteiset palvelut on tuotettava ensisijaisesti, ei tätä voida tehdä mikäli säästöjäkään ei saada aikaan.

Ovatko sitten seuraavien aluevaalien äänet tärkeämmät kuin kokonaisuus? Monelle tuntui olevan. Kyläpolitikoinnilla ääniä voisi saada lyhyellä tähtäimellä enemmän ja yrittää näyttäytyä siten ehkä monelle äänestäjälle lähipalveluiden puolustajana. Monihan pääsi valtuustoon lupaamalla toimia juuri sen oman kylän puolustajana. Hyvinvointialueen kokoisessa valtuustossa kukaan ei kuitenkaan pysty puolustamaan täysin sitä omaa kyläänsä ja se nähtiin lopputuloksessakin. Itse ajattelin puolustavani palveluita ja niiden pysymistä mahdollisimman lähellä äänestämällä näitä esityksiä vastaan.

Tässä tilanteessa tietysti ollaan, koska rahoitus on riittämätön ja alijäämät pitää kattaa nopealla tahdilla. Hallitus on tehnyt selväksi, ettei näihin ole tulossa helpotusta. Sosiaaliturvaleikkaukset ja hoitotakuun pidentäminen esimerkiksi tuovat pitkällä tähtäimellä vain lisää kuluja hyvinvointialueille. Ei näitä asioita näin kuuluisi tehdä, se on selvää.

Minusta hyvän aluepäättäjän pitää pyrkiä ymmärtämään se iso kokonaisuus, jossa toimii ja toimia koko yhteisen alueen parhaaksi niissä raameissa. Tämän lupasin edellisissä vaaleissa ja siitä olen yrittänyt pitää kiinni

 

Jenni Kuisti, Aluevaltuutettu


Posted

in

by

Tags: