Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto käsitteli tänään maakuntakaava, vaihekaava III, joka koski turvetuotantoa ja suoluonnon suojelua.
Vihreä valtuustoryhmä esitti, että kaava tulisi palauttaa valmisteluun ja siitä tulisi poistaa turvetuotantoon osoitetut 2. luokan suot ja että kaavaa tulisi tarkastaa vastaamaan uutta valtakunnallista alueidenkäyttötavoite ohjeistusta.
Käydyssä keskustelussa vasemmiston ryhmä tuki ehdotusta. Sen sijaan keskusta ja kokoomus olivat kovaäänisesti kaavan palauttamista vastaan ja näkivät, että turvetuotanto mahdollistaa alueelle monenlaista kasvua, työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.
Käydyssä äänestyksessä kaava hyväksytiin äänin 47-4. Kaavan palauttamisen kannalla olivat vihreiden ja vasemmisto valtuutetut sekä yksi krisitllisdemokraattien valtuutettu.
Keskusta, kokoomus, sdp ja perussuomalaiset olivat yksimielisesti vaihekaavan hyväksymisen kannalla.
Alla vihreän valtuustoryhmä pj:n Tuomas Ojajärven ryhmäpuhe asiasta.
Ryhmäpuhe maakuntakaava III
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut
Kuten valtuuston puheenjohtajalla, myös minulla on puhelimet soineet ja viestiä on tullut viime aikoina. Ne ovat olleet huolestuneilta kansalaisilta koskien tätä maakuntakaava kolmosta.
Tänä syksynä olemme saaneet erittäin huolestuttavat ilmastoraportit sekä IPCC:ltä että UNEP:lta. Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin koskaan ennen. Erityisen huolestuttavaa luettavaa nuo raportit ovat meidän ruokamaakuntamme kannalta. Ilmastonmuutos kun vaikuttaa oleellisesti ruuan tuotantoon. Etelä-Pohjanmaallakin tästä ilmastonmuutoksesta on saatu huolestuttavia signaaleja viime vuosia liian lämpimien ja märkien kesien, mutta myös liian leutojen talvien osalta. Nämä muutokset ja raportit tulisi näkyä nyt jokaisessa päätöksessä huomattavan kunnianhimoisina toimina. Myös tässä maakuntakaava kolmosessa.
Maakuntakaavassa olevien turpeenottoalueiden lisääminen ei valitettavasti ole linjassa näiden kovien ilmastotavoitteiden kanssa, johon meidänkin tulisi nyt Etelä-Pohjanmaalla tähdätä. Turvetuotannon lisäämistä ei myöskään tue VAPOn uudet strategiset linjaukset, jossa valmistaudutaan turpeenpolton alas ajamiseen. Myös Seinäjoen energia etsii kovaa vauhtia vaihtoehtoisia energianlähteitä turpeelle.
Maakuntakaavan lähtökohtana oli turvetuotannon ja suojelukysymysten yhteensovittaminen. Tasapaino ei kuitenkaan ole kohdallaan kun vertaa suojeluehdotuksia 14 000 hehtaariin uutta turvekenttää. Tältä osin kaava on epäonnistunut. Lähtökohtaisesti kaava ohjaa laajalti soita turvetuotannon etupiiriin vaikka maanomistaja ei sitä ehkä haluaisi.
Kaavassa ollaan nyt hyväksymässä 2. luokan soita kaavaan siten, että niille tuotantolupaa haettaessa ei enää ole mahdollista käyttää ympäristönsuojelulain 13 pykälän mukaista luonnontilaisuusarviointia. Toisin sanoen nyt kaavalla siunataan nämä 2.luokan suot turvealueiksi joka tapauksessa. Kaavoituksen kannalta kuulostaa erikoiselta, että kaava on tavallaan jo osa lupaprosessia.
Vaikuttaa myös siltä, että kaava ei vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka tulivat voimaan tänä keväänä. Näitä ohjeistuksia tulisi toteuttaa Maankäyttö ja rakennuslain mukaisissa toimissa eli kaavoituksessa. Ohjeistuksessa on tavoitteena vähähiilinen yhteiskunta, josta sanotaan muun muassa näin: ”Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin varautuminen edellyttävät siirtymistä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, missä kasvihuonekaasupäästöt on minimoitu. Kasvihuonekaasupäästöjen huomattava vähentäminen vaatii vastaisuudessa yhä enemmän toimia kaikilla aloilla. Alueidenkäyttö on tässä tärkeässä roolissa.”
On ymmärrettävää, että olemme huolissamme työpaikoista. On kuitenkin selvää, että vitkuttelu ilmastonmuutoksen edessä vaatii nyt kovempia ja niitä kipeitäkin toimia työpaikkojenkin puitteissa. Työpaikat kuitenkin löytävät uomansa myös uusiutuvien puitteissa. Valitettavasti tämä kaava kuitenkin oikeasti lisää päästöjä, eikä se kauniita puhumalla, vitkuttelulla ja työpaikkojen puolesta puhumisella muuksi muutu.
Esitämme, että kaava palautetaan uudelleen valmisteluun ja siitä poistetaan turvetuotantoon osoitetut 2. luokan suot ja että kaavaa tarkastetaan vastaamaan uutta valtakunnallista alueidenkäyttötavoite ohjeistusta. Samalla pitäisi nyt käynnistää tiukka suunnittelutyö siitä, miten maakunta saataisiin hiilineutraaliksi oikeasti uusiutuvilla energiamuodoilla. Kuten tiedetään kaavatyö on ollut pitkä. Tämä näkyy myös siinä, että nyt valmistuva kaava on pahasti vanhentunut jo ennen kuin se on edes hyväksytty.
Kuva: Pirjo Itkonen / Luonnonsuojeluliitto